SeppoMononen Omnia mea mecum porto!

Inhimillinen kehitys on tie sivistykseen

  • Neuvostoajan päiväkoti tuottaa lisää harhailijoita kaupungin yöhön
    Neuvostoajan päiväkoti tuottaa lisää harhailijoita kaupungin yöhön

Lapsissa on tulevaisuus, ja arvostava suhtautuminen lapsiin yhteiskunnan sivistyksen mitta. Inhimillinen kehitys luo sivistyksen. Arvovaltainen tietosanakirja määrittelee kehityksen pyrkimykseksi keskittyä olennaiseen, joten inhimillinen kehitys voisi olla ihmisen pyrkimystä keskittyä olemaan oma itsensä ihmisenä ja elämään omaa elämänsä. Sillä oma elämä on jokaiselle olennainen…

Erään lukijan kirjoitus väittää, että kehitysopin aika on ohi. Itse asiassa kirjoitus on osoitus siitä, kuinka yhteiskuntamme ei kykene älyllisiä ja verbaalisia lahjakkuuksia ohjaamaan oikealle, se on, itsenäisen ajattelun ja sitä mukaa onnellisen oman elämän tielle. Inhimillisten varojen tuhlaus köyhdyttää koko yhteiskuntamme elämää.

Monta vuotta saattaa ajatukset kiertää samaa, mahdollisesti jo tuskalliseksi käyvää kehää kehitysopista. Jos jonkin asian kokee tärkeäksi, voisi ottaa siitä perinpohjin selvä, perehtyä asioihin omakohtaisesti ja avoimin mielin pohtia itse, mikä on totuus. Ennen pitkää voisi huomata ainakin, että

totuus ei riipu kenenkään mielipiteestä. Ja että sana parhaimmillaankin voi olla vain todellisuuden symboli, nimi. Käynti kirjastossa oikein tulkittuna pitäisi vakuuttaa, että tietoa maailmassa on niin paljon ettei sitä kaikkea voi mahdollisesti kukaan hallita. On valittava, mitä on itselle tärkeää.

Sen sijaan, että väittelemme ja haastamme riitaa kaukaisista paikoista, tapahtumista ja ajoista, joilla ensiksikään ei ole todellisuudessa mitään vaikutusta elämäämme ja toiseksi, joista emme voi perustella omakohtaista ensikäden kokemusta, havaintoa tai edes mielipidettä, voisimme pyrkiä keskittymään omaan elämäämme ja omaan inhimilliseen kehitykseemme. Se on jokaiselle tärkeä ja läheinen aihe, josta ei voine tulla riitaa, koska vain jokainen itse voi olla vastuussa omasta elämästään. Todellisuudessa jokainen on oman elämänsä, ja ainoa oman elämänsä vastuullinen asiantuntija.

Jokainen ihminen voi  hallita ainoastaan omaa elämäänsä. Kypsälle aikuiselle lienee ominaista se, että tietää mikä on ja on ajatellut mitä haluaa elämällään tehdä, ilman että sitä hänelle kukaan sanoo (neuvoja voi kysyä). Hän hyväksyy oman todellisuutensa, eikä hänellä ole tarvetta todistaa eikä näyttää. Hän tietää, ettei todellisuudessa miksikään muutu, vaikka häntä sanottaisiin hyväksi tai huonoksi, tai nimiteltäisiin ja lannistettaisiin.

Lapsuus on ihmisen kehitysvaihe, jossa kehitys aikuiseksi on kesken. Siksi lapset ja nuoret, jotka vasta etsivät itseään ja omaa persoonaansa, tarvitsevat kehittyäkseen aikuisen rohkaisua, tunnustusta ja hyväksymistä. Rakkautta. Itseluottamus kasvaa onnistumisen elämyksistä, joita kasvattajan ja koulun tärkein tehtävä on tarjota.

Sivistyneessä yhteiskunnassa lapset saavat rakkautta vanhemmilta ja opettajilta mutta myöskin jokaiselta yhteiskuntansa aikuiselta. Tämä on jokaisen aikuisen funktio, tehtävä, inhimillisessä yhteiskunnassa, joka kykenee "tuottamaan" henkisesti vapaita persoonallisia aikuisia äänestys- ja perheen perustamisikään mennessä.

Useampi kuin yksi äiti on tunnustanut vapaaehtoisesti, että olisi ollut henkisesti kypsä äidiksi noin 40-vuotiaana, kun fyysisesti paras hedelmällisyysikä lienee 20 vuoden paikkeilla. Tätä yhteiskuntamme  epäkohtaa ei voi sanoa kenenkään syyksi; se johtunee kollektiivisen jäykästä yhteiskunnastamme: näinhän meidät on vanhempamme, heidän vanhempansa jne. opettaneet. Tai oikeammin: olleet opettamatta elämään. Noidankehän voi murtaa vain jokainen itse omalta kohdaltaan, kun rohkaistuu tekemään johtopäätöksensä muutoksen tarpeellisuudesta ja päättää toimia. Nyt on aina hyvä aika aloittaa.

Inhimillinen kehitys on tie sivistykseen. Arvostettu tietosanakirja määrittelee kehityksen pyrkimykseksi keskittyä olennaiseen. Siten inhimillinen kehitys voisi olla ihmisen pyrkimystä keskittyä olemaan oma itsensä ja elämään omaa elämäänsä. Koska oma elämä on jokaiselle olennainen.

/www.litorina.org/kehitysmaassa/ (“Elämän synty ja kehitys Maassa”)

http://www.litorina.org

 

Seppo Mononen tutkija filosofian  maisteri Ilmajoki

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat