SeppoMononen Omnia mea mecum porto!

Minna Canthin päivänä 2017

Minna Canthin Anna-Liisa novellia tutkittiin erään lukion äidinkielen tunnillani. Canth oli kuopiolainen kirjailija, jota pidetään naisten asian edistäjänä vaikka hänen ajatuksiaan saattoi rasittaa vanhan ajan luokkajakoinen maailma. Erityisesti naisen asema näyttää olleen Canthille lähinnä tunteellinen päähän pinttymä.

Suomalaisuuden ominaisuuksia ovat ylikehittynyt tunteellisuus ja dualistisuus eli kahtia jakautuneisuus:  todellisuus ei ole selkeä, vaan olevainen voi olla samanaikaisesti todellinen ja kuvitteellinen.  Vaihtoehtoisen esimerkki on kuvataiteen opinnoissa käytetty menetelmä joka harjoittaa piirtämistä oikealla aivopuoliskolla. 

Ihmisen aivojen kaksi puoliskoa eroavat toiminnaltaan siten, että vasen puolisko on verbaalinen ja mielikuvituksellinen kun taas oikea on todellinen. Mallista piirrettäessä rauhaton vasen puolisko vaikeuttaa todellisen kuvan saamista koska se tyrkyttää hallitsemattomasti muisti- ja mielikuvia  menneistä kokemuksista. 

Oikealla aivopuoliskolla piirtäminen edellyttää harjaantunutta keskittymistä, niin että kuva siirtyy näköhavainnosta suoraan piirtävään käteen. Tämä mahdollistaa aiheen todellisen kuvan tallentamisen. 

Canthin sanallinen kuvaus Anna-Liisa on kertomus siitä kuinka vetäytynyt ja hiljainen nuori nainen kokee elämän todellisuuden. Hän kohtaa Mikon, ja ymmärtämätön nuori mies saattaa valmistautumattoman neidon epätoivoiseen tilaan. 

Lapsellinen uhri, Anna-Liisa saa lukijan sympatiat. Mikko saatetaan tuomita väkivaltaisena hulttiona. Mutta Mikko? Miksi hän on sellainen kirjailijan kuvaama häikäilemätön hyväksikäyttäjä?

Maailman järjestyksessä emo synnyttää jälkeläisensä ja huolehtii yhteisönsä itsenäisesti elinkelpoiseksi yksilöksi.  Näin kaikki eliökunnan emot ovat tehneet aikojen sivu. Mikkokin on äitinsä synnyttämä. Mutta prosessi jää kesken koska lyhytnäköisessä yhteiskunnassa tämän katsotaan riittävän. Alkukantaisessa Suomessa Mikko  jää paitsi ja yksin. Mikkoa ei voi syyttää. 

Vastuullinen olisi pikemminkin hänet synnyttänyt mutta sitten laiminlyönyt äitinsä. Itsekkäitä ja turhautuneita “hellan ja nyrkin välissä” naisia on yhteiskunnassamme paljon. Järjestönaiset on kollektiivi joiden vihat koin jo vuosikymmenenä opettajana Vaasassa (/www.litorina.org/vaasanmafia/). 

Sisukkaat naiset haluavat tahdollaan kieltää todellisuuden. Anna-Liisa on kirjailija Minna Canthin yhteenveto tulemasta. Se ei ole onnellinen.

Seppo Mononen tutkija filosofian maisteri Ilmajoki

/www.litorina.org/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat